Joskus törmää (varsinkin lähiökuppiloiden ja pienten paikkakuntien juottoloiden) ovilla toisiin "portsareihin" tai "entisiin portsareihin". Paikasta riippuen näitä alan ammattilaisia on yllättävän paljonkin. Yhteistä heille on se että tietävät kyseisestä työstä kaiken eivätkä koskaan jätä tippiä.
Muita usein toistuvia yksittäisiä keskusteluja:
"Moro, onko ollu rauhallista?" Joo, on siihen asti kunnes sinä saavuit paikalle.
"Paljonko nousee penkistä?" Enemmän ku pankista.
"Pääseekö täällä paljon vääntämään?" No aika usein tulee itkua väännettyä, kohta varmaan taas.
"Mun veli/serkku/mummo vetää maasta 300 kg ja kyykkää saman verran." Mielenkiintoista, vielä kun osaisin hahmottaa miten se liittyy minuun.
"Tunnetko muuten Ekiä? Se oli aikanaan Sodankylän Seita-baarissa ovella." Joo, sanomattakin selvää että tunnen jokaisen portsarin, myös ne kauempana asuvat.
Itse omistan pitkähkön parran (tämähän on toki vain siis oma ongelmani) ja usein tuntuu että partani on kaikille ihmisille ns. vapaata riistaa, olenhan kokonaisvaltainen asiakaspalvelija.
"Ihana parta, kiva kiskoa." Kiitos, noita neidin rintojakin ois varmaan kiva puristella mutta luulenpa että se on vähän huonoa käytöstä. (Miesasiakkailta kysyn usein että saanko minä vastavuoroisesti kiskoa sinun kiveksiäsi kyselemättä?)
Thursday, December 13, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
0 comments:
Post a Comment